Lukijalle
Hakusanat on yleiskielistetty silloin, kun useat kirjoitusasut viittaavat samaan ilmiöön. Esiintymäluku ilmaisee, monessako kerätyssä lähdekohtaisessa tekstiyksikössä hakusana tai sille määritelty kirjoitusvariantti havaittiin. Luku ei siis ole kaikkien sanamuotojen absoluuttinen määrä eikä koko julkaisun lopullinen yleisyysjärjestys.
Arvottavat ilmaukset on kuvattu määritelmien osalta neutraalisti, mutta käyttöhuomautuksiin ja erillisiin reunahuomautuksiin on lisätty tietoinen annos sarkasmia. Murteellisuus, puhekielisyys, lainasana tai uudissana ei itsessään ole virhe. Se voi silti saada kokoushuoneen ilman väreilemään kuin juuri lanseerattu muutosmatka.
Tekijän työelämähavainnot
Tämä painotus kokoaa ilmauksia, joita tekijä on havainnut erityisesti työelämän, organisaatioiden, johtamisen, konsultoinnin, projektien, rekrytoinnin, toimistokulttuurin ja ammatillisen itsensä esittämisen yhteydessä. Luokka ei tarkoita, että ilmaus esiintyisi vain työelämässä, vaan että sen käyttö on ollut tekijän havaintojen perusteella erityisen näkyvää tai tunnistettavaa näissä ympäristöissä.
Yritysslangi ja corporate jargon
Tähän painotukseen kuuluvat esimerkiksi ottaa koppia, isossa kuvassa, lähtökohtaisesti, jalkauttaa, juurisyy, tahtotila, resilienssi, rajapinta, aikaikkuna, pöhinä, slaikkari, wanpeitseri ja ydinosaamisalue. Tyypillinen ongelma ei ole termin olemassaolo vaan se, että ilmaus peittää toimijan, teon tai mitattavan tuloksen niin tehokkaasti, että hankkeelle voisi perustaa ohjausryhmän.
Ylihypetys ja ylitehostaminen
Tähän ryhmään kuuluvat yleiskehuiksi laajentuneet sanat kuten huikea, mieletön, jäätävä, sairaan hyvä, sika-, parhautta, pöyristyttävä, satavarma ja vimpan päälle. Kun lähes kaikki on poikkeuksellista, ilmausten erottelukyky heikkenee ja jäljelle jää vain PowerPointin viimeinen liekkianimaatio.
Ruokaan liittyvä ärsytyskieli
Aineistossa arvosteltiin erityisesti ruokalajien söpöileviä lyhenteitä, anglismeja ja syömisen yleisverbejä: ruikkari, munaruikkari, applarimehu, hyvetti, bursa, makkispekkis, breku, dinneri, broisku, sapuska, omnom sekä ruoan ”vetäminen”. Tässä kategoriassa suomen kieli kohtaa eväsrasian kannen ja häviää 0–1.
Sanaston myöhempi laajeneminen
Sanaston alkuperäinen ajatus oli koota suhteellisen ulkopuolisesti sanoja ja ilmauksia, jotka toistuvat internetin keskusteluissa, työelämän puheessa ja julkisessa kielenkäytössä. Vähitellen sanasto on kuitenkin laajentunut myös tekijän omiin työelämähavaintoihin: tilanteisiin, sanavalintoihin ja puhetapoihin, jotka eivät ole vain yksittäisiä termejä vaan kokonaisia tapoja selittää, peittää, paisuttaa, väistää, tai kieltää asioita.
Aakkosellinen hakemisto
Menetelmä ja rajaukset
Aineisto kerättiin kirjautuneesta, käyttäjän valmiiksi avaamasta Facebook-näkymästä sekä kahdesta käyttäjän Chromessa näyttämästä Reddit-ketjusta vain lukemalla. Facebookissa kommenttilajitteluksi valittiin Kaikki kommentit, näkyviä vastausketjuja laajennettiin ja keskustelua vieritettiin dynaamisesti. Facebook-keräys tuotti 602 keskenään erilaista tekstiyksikköä, joista 298 oli pääkommentteja ja 304 vastauksia. Redditistä poimittiin kaksi ketjua: r/Suomi-ketjusta 172 kommentti-/vastaustekstiä ja r/arkisuomi-ketjusta 108 kommentti-/vastaustekstiä, yhteensä 280 Reddit-tekstiyksikköä.
Tekstit anonymisoitiin ennen kielellistä analyysia. Käyttöliittymän painiketekstit, reaktioluvut, aikaleimat, käyttäjänimet, profiilitiedot ja linkkirakenteet poistettiin analyysistä. Esiintymät laskettiin kirjainkoosta riippumattomilla hakumalleilla, jotka yhdistivät erikseen ilmoitetut kirjoitusvariantit. Osa laskureista on tarkoituksella laajoja: esimerkiksi huikea kattaa muodot huikee, huikeaa ja huikeeta. Reddit-hakusanojen laskurit kuvaavat vain näitä kahta Reddit-ketjua, eivät Redditiä instituutiona, kansakuntana tai terapeuttisena vertaistukipalveluna.
Sanaston loppuun on lisäksi yhdistetty vertaileva ehdokasjoukko ilmauksista, joita tavataan toistuvasti suomalaisissa työelämä-, media-, some-, hyvinvointi- ja ruokakielikeskusteluissa tai jotka tekijä lisäsi toimituksellisiksi ehdokkaiksi. Ne on merkitty violetilla Muu vertailuaineisto -tunnisteella. Niitä ei väitetä Facebook- tai Reddit-otoksesta löydetyiksi, eikä niille esitetä esiintymälukua.
Tulos on laadullinen keskustelusanasto, ei edustava tutkimus suomalaisten kieliasenteista. Otos painottuu näkyviin ja laajennettuihin ketjuihin. Vastauksissa toistetaan usein pääkommentin sanaa, mikä voi kasvattaa esiintymälukua. Määritelmät ja neutraalit vaihtoehdot ovat toimituksellisia tiivistyksiä, eivät Kotimaisten kielten keskuksen kannanottoja.
Kaikki hypettävät nyt tekoälyä. Sen myötä kaikista on tullut kaiken huippuasiantuntijoita. Sen myötä kukaan ei enää usko, että joku on oikeasti ja aidosti tehnyt jotain ihan itse: “olet kuitenkin tehnyt AI:lla”.
Toisaalta monet AI:ta käyttävät yrittävät piilottaa sen savuverhon taakse ja esiintyä, kuten kaikki olisi omaa tuotosta, vaikka pohjalla on tekoälyn tekemä musta laatikko, jonka sekasotkusta ei kukaan ota selvää, mitä se on syönyt. Go figure.
AI on myös rosvonnut miljoonien ihmisten koko elämän työpanoksen, sanoen sitä “fair use” -käytöksi, ja alkanut laskuttamaan kaiken sen tiedon käyttämisestä omaan lukuunsa. Sen päälle AI:llä työnsä tekevät konsultit ja evankelistat laskuttavat höynäytetyiltä poloisilta vielä monikertaisesti.
– Tekijä