irtisanominen
Työsuhteen päättäminen työnantajan aloitteesta.
- Kategoria
- Tekijän työelämähavainnot
- Muunnelmat
- irtisanoa, irtisanottu, potkut, tehtävän päättyminen, roolin lakkaaminen
- Käyttöhuomio
- Termiä käytetään, kun työnantaja päättää työsuhteen esimerkiksi tuotannollisista, taloudellisista tai henkilöön liittyvistä syistä. Työelämäpuheessa sama asia voidaan kiertää pehmeämmillä ilmauksilla, kuten tehtävän päättyminen, roolin lakkaaminen tai organisaation uudelleenjärjestely.
- Neutraalimpi vaihtoehto
- työsuhteen päättäminen; potkut arkikielessä; roolin lakkaaminen; älä tule maanantaina, tai tule mutta palauta läppäri ensin
- Lähde
- external
- Mainintoja
- None
Irtisanominen on työelämän kova sana, jonka ympärille on rakennettu kokonainen pehmustettujen ilmausten ekosysteemi, jotta kukaan ei joutuisi sanomaan ääneen, että työsuhde päättyy nyt. Siksi puhutaan tehtävän päättymisestä, roolin lakkaamisesta, organisaation uudelleenjärjestelystä ja muista ilmauksista, joissa asia on sama mutta verhoilu paksumpi. Irtisanominen on siitä rehellinen sana, että se ei yritä pukeutua joogahousuihin ja väittää olevansa muutosmatka. Se sanoo, mitä tapahtuu: työnantaja päättää työsuhteen. Juuri siksi sitä usein vältellään. Se on liian suora huoneeseen, jossa kaikki muu on jo ehditty nimetä uudelleen mahdollistamiseksi, fokusoimiseksi, sopeuttamiseksi ja tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Työelämäpuheessa irtisanominen muuttuu usein rituaaliksi, jossa todellisuus tuodaan paikalle vasta viimeisessä kappaleessa. Ensin kerrotaan haastavasta markkinatilanteesta, strategisesta suunnasta, tehokkuustarpeista ja vastuullisesta valmistelusta. Sitten jossain sivulauseessa mainitaan, että joidenkin ihmisten arki, tulot, suunnitelmat ja kalenterit menevät uusiksi. Tätä kutsutaan kokonaisuuden kannalta välttämättömäksi ratkaisuksi, koska se kuulostaa vähemmän siltä, että joku sai lähtöpassit. Irtisanominen on myös organisaation muistotesti. Ennen päätöstä ihminen on osaava, sitoutunut, arvokas ja tärkeä osa yhteistä matkaa. Päätöksen jälkeen hänestä tulee kustannusvaikutus, muutoksen kohde tai poistuva resurssi. Sama henkilö, sama osaaminen, sama kahvimuki — mutta eri sarake. Pahimmillaan irtisanominen naamioidaan niin pehmeäksi, että itse teko muuttuu melkein sivuseikaksi ja pääosaan nousee se, miten hyvin prosessi fasilitoitiin. Parhaimmillaan sanaa käytetään suoraan, koska aikuiset ihmiset kestävät kyllä todellisuuden paremmin kuin vanutettujen kiertoilmausten pumpuliteatterin. Irtisanominen ei tarvitse ympärilleen juhlapuhetta. Jos työsuhde päätetään työnantajan aloitteesta, sen voi sanoa. Se ei muutu kauniimmaksi sillä, että sen päälle ripotellaan strategiaa kuin tomusokeria palaneen pannukakun päälle.