Riki

Itsevarma ja kevyesti ylärekisterissä operoiva mieshahmo, jolla voidaan viitata verkostoituvaan asiantuntijaan, konsulttihenkiseen näkemyksentuottajaan tai henkilöön, joka on aina juuri palaamassa “mielenkiintoisesta keskustelusta” jonkun kanssa. Riki ei varsinaisesti keskustele, vaan positioi.

Kategoria

Nimi voi olla enne

Muunnelmat

Håkan

Käyttöhuomio

Käytä verkostoituvasta, konsulttihenkisestä tai käsitteillä operoivasta asiantuntijahahmosta. Sopii erityisesti tilanteisiin, joissa keskusteluun tuodaan kehystystä enemmän kuin vastausta.

Neutraalimpi vaihtoehto

asiantuntijahahmo; verkostoituva mieshahmo; konsulttihahmo; näkemyksentuottaja; LinkedIn-henkinen kommentoija; muodollinen kommentoijahahmo

Lähde

external

Mainintoja

None

Riki saapuu keskusteluun silloin, kun tavallinen mielipide ei enää riitä, vaan tarvitaan näkökulma, kehystys ja kevyt viittaus siihen, että maailmalla nämä asiat nähdään jo aivan toisin. Siinä missä Tane luottaa perstuntumaan ja Jykä hyväksymiskiertoon, Riki luottaa lähinnä itseensä, aamukahvilla ketterästi syntyneeseen oivallukseen ja siihen, että hän osaa sanoa “ekosysteemi” katsomatta kertaakaan alaspäin häpeästä. Riki ei ole eri mieltä, hän “haastaa hieman”. Hän ei väitä vastaan, hän pyörittelee silmiään. Hän ei sano itsestäänselvyyksiä, vaan “kiteyttää ajattelua”. Rikin lauseet kuulostavat siltä kuin ne olisi ensin hyväksytetty johtoryhmässä, sitten lämmitetty viikkopalaverissa ja lopuksi julkaistu LinkedInissä mustavalkoisen kasvokuvan kera. Riki on ihminen, joka voi käyttää ilmausta “ketterä murros” kolmesti samassa kappaleessa ilman, että kukaan soittaa apua. Hän näkee signaaleja, trendejä ja hiljaisia muutoksia kaikkialla, paitsi silloin kun pitäisi huomata, että keskustelussa kysyttiin alun perin hyvin konkreettista asiaa. Rikille mikään ei ole ongelma. Kaikkea voi tarkastella systeemisenä muutoksena, jos vain substantiiveja riittää. Rikissä asuu pieni virkamies, joka on saanut käyntikortin, nimikyltin ja vaarallisen määrän uskoa omaan muodolliseen painoarvoonsa. Hän ei kirjoita “minä”, koska se olisi liian tavallista. Hän kirjoittaa “allekirjoittanut”, vaikka kaikki tietävät kuka tekstin on kirjoittanut ja kukaan ei ole pyytänyt siihen notaarin vahvistusta. Rikin “allekirjoittanut” ei ole pelkkä sana, vaan pieni hallinnollinen kumarrus itselle. Tässä muodossaan Riki muuttuu ihmiseksi, joka saa arkisen huomion kuulostamaan lausunnolta ja tavallisen sähköpostin asiakirjalta. Hän ei vain osallistu keskusteluun, vaan jättää siihen kirjallisen jäljen. Riki voi aloittaa virkkeen sanomalla “allekirjoittaneen näkemyksen mukaan” ja päättää sen tavalla, joka saa kahvihuoneen ovenkin vaikuttamaan julkishallinnon prosessilta. Riki ei ole välttämättä tyhmä. Se on juuri hänen ärsyttävin ominaisuutensa. Hän on usein ihan kartalla, mutta seisoo kartan päällä niin tyylikkäästi, ettei kukaan muu enää näe reittiä. Hän osaa sanoa kohtuullisen asian tavalla, joka saa sen kuulostamaan virkamieskoneiston suoltaman paperitulosteen viralliselta leimalta. Rikin jälkeen keskustelussa on enemmän käsitteitä kuin ennen, enemmän muodollisuutta kuin tarvittiin ja vähemmän varmuutta siitä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Tämä ei haittaa Rikiä, koska hänen työnsä ei ole ratkaista asiaa. Hänen työnsä on varmistaa, että asia näyttää ratkaistavalta oikeassa viitekehyksessä, asianmukaisesti kirjattuna ja tarvittaessa allekirjoittaneen toimesta.